No huh huh – nyt tulikin otettua erityisen iso kysymys, vieläpä näinä aikoina, täytyy myöntää. Mutta haluan kuitenkin lähteä käsittelemään tuota kysymystä tohtori Paul Claytonin kirjoittaman Ruoka olkoon lääkkeesi – tie terveyteen, paranemiseen ja onnellisuuteen -teoksen pohjalta. Tohtori Clayton on nimittäin tutkinut yli 40 vuotta, miten ruoka ja moderni ruokavaliomme vaikuttavat terveyteen. Lisäksi tämä teos on suurimmaksi osaksi yhteenveto tuhansien alan tieteentekijöiden työstä. Siksi se on minusta perehtymisen arvoinen – ihan meille jokaiselle.
Tosiasia on myös, että tiede ja teknologia kehittyvät tänä päivänä nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Tähän peilaten on aika erikoista, että me ihmiset olemme kuitenkin sairaampia kuin koskaan aikaisemmin ja yhä harvemmin kuolinsyy on vanhuus. Miksi?
Tohtori Claytonin teoksen sanoman voi kiteyttää ajatukseen, että ihmiset pitäisi ensisijaisesti hoitaa ruoalla ja vasta sitten lääkkeillä. Kun syömme perimämme mukaisesti geneettisesti oikein, voi nimittäin olla, ettei niitä lääkkeitä tarvitakaan tai jos tarvitaan, niin vähemmän. Minusta tuo ajatus on äärimmäisen kiinnostava. Tutkimukset osoittavat, että tarttumattomista sairauksista (joita kutsutaan myös elintasosairauksiksi, kroonisiksi sairauksiksi) jopa 90 % aiheutuvat elämäntavoista ja ravitsemustekijöistä. Kun näin on, nehän ovat suurelta osin meidän kaikkien vältettävissä! Ihan huikean lohdullista!
Aloitetaan ruoasta, josta saamme energiaa ja niitä ravintoaineita – jos saamme. Nimittäin syömämme ruoka on kyllä tänä päivänä erittäin energiarikasta, mutta valitettavasti samalla ravintoköyhää, joka johtaa helposti paino-ongelmiin. Tupakka, alkoholi ja muut vastaavat nautintoaineet ei varsinaisesti edistä terveyttämme kuten ei ympäristömyrkyt ja saasteet, joiden keskellä elämme. Työtämme leimaa kiire, kireät aikataulut, stressi ja kyllä, myös istuminen, joka luokitellaan jo uudeksi tupakoinniksi. Tässä muutama esimerkki, kuinka me ”hoidamme” itseämme tänään – kärjistäen.
Tutkijat ovat päätyneet siihen, että tarttumattomien sairauksien syntyä ohjaa matala-asteinen, piilevä tulehdus – hiljainen tulehdus. Tutkijat ovat päätyneet myös siihen, että se on itse asiassa helppo hoitaa ja ennaltaehkäistä.
Mikä loistava uutinen!
Kaikki tulehdus ei toki ole pahasta. Akuutti tulehdus on erittäin suotavaa, kun saamme haavan tai ruhjevamman, jolloin immuunipuolustuksemme käynnistyy, tulehdus pysähtyy ja paraneminen tapahtuu. Mutta joskus immuunijärjestelmämme ei pystykään neutralisoimaan kaikkia tulehduksenaiheuttajia, jolloin tulehdus muuttuu näkymättömäksi, piileväksi tulehdukseksi.
Miksi tulehduksenaiheuttajia voi jäädä kehoomme?
Sukelletaan seuraavaksi soluun. Me kaikki rakennumme yli triljoonasta solusta. Jokaisen solun ympärillä on solukalvo, joka muodostuu rasvahapoista. Osan näistä rasvahapoista elimistömme pystyy tuottamaan itse, mutta ei kahta elintärkeää: omega-6 ja omega-3. Nämä meidän tulee saada ravinnosta joka ikinen päivä riittävästi ja oikeassa suhteessa. Se takaa, että solumme solukalvo on joustava ja pehmeä, jolloin ravinto ja happi pääsevät hyvin soluun ja kuona-aineet solusta ulos. Näin toimii terve solu. Jos solukalvolla on liikaa omega-6 rasvahappoa, solukalvo muuttuu kovaksi ja jäykäksi, jolloin ravinto ei pääsekään soluun optimaalisella tavalla, eikä kuona-aineet solusta ulos.
Tämä sama asia eli omega-6 ja omega-3 suhde solukalvolla on määräävä tekijä myös tulehduksessa, koska omega-6 hajoaa tulehdusta edistäviin ja omega-3 tulehdusta ehkäiseviin välittäjäaineisiin. Jos ruokavaliossamme on liikaa omega-6 ja liian vähän omega-3, akuutissa tulehduksessa paikalle tulee enemmän tulehdusta edistäviä välittäjäaineita. Tämä prosessin osa ilmenee vaurioalueella kipuna, punoituksena, lämpönä ja turvotuksena. Vauriota siis korjataan ja tulehduksenaiheuttajia neutralisoidaan ja paraneminen tapahtuu.
Joitakin tulehduksen laukaisutekijöitä ei kuitenkaan voida neutralisoida silloin, kun ruoastamme saamme enemmän tulehdusta edistäviä välittäjäaineita eli omega-6 rasvahappoa liikaa. Tämä nimittäin käynnistää prosessin, jossa solujen sisällä olevat pienet rakkulat, lysosomit, hajoavat ja näiden sisällä oleva erittäin tuhoava entsyymi (MMP matriksin metalloproteaasi) pääsee soluväleihin heikentäen sitä. Ja ajan myötä tämä johtaa hitaaseen kudosten tuhoutumiseen, jotka lopulta ilmenevät fyysisinä oireina ja tarttumattomina rappeuttavina sairauksina – apua! Tämä matala-asteinen tulehdusvaihe kehossamme eli elimissä, kudoksissa, luustossa ja rustossa voi tosiaan kyteä vuosia, jopa vuosikymmeniä, ennen kuin fyysisiä oireita ilmenee. Ja silloin tulehdus on ehtinyt jo tehdä paljon tuhoa. Lääkärin tehtäväksi jää kertoa meille rappeutavan sairauden nimi ja usein kirjoittaa meille sairauden oireita lieventäviä lääkkeitä. Näin tämä prosessi valitettavan usein menee yhä useamman kohdalla ja mikä huolestuttavaa, yhä nuorempana.
Miksi ei ole täsmälääkettä matala-asteiseen tulehdukseen?
Nyt kun tiedämme tarttumattomien sairauksien yleisimmän syyn, herää todellakin kysymys, miksi lääketiede ei sitten vaan kehitä jotain täsmälääkettä tähän matala-asteiseen tulehdukseen?
Niinpä. Meillä on akuuttiin tulehdukseen kuin myös näiden rappeuttavien sairauksien oireiden lieventämiseen voimakkaita tulehduskipulääkkeitä kuin myös kortikosteroideja ehkäisemään tulehdusta. Ne ovat kuitenkin aivan liian myrkyllisiä ennaltaehkäisevään tai pidempiaikaiseen käyttöön. Tänä päivänä meillä ei ole lääkkeitä näiden tarttumattomien tautien juurisyihin eli oireiden pohjimmaisiin syntymekanismeihin. Itse asiassa kun tiedämme näiden tautien johtuvan elämäntavoistamme ja ravitsemustekijöistä, täsmälääkkeen kehittäminen on varsin haasteellista. Ne johtuvat siis monista elämäntapojemme aiheuttavista aineenvaihdunnallisista ongelmista mikrobien sijaan.
Kun tarttumattomien tautien juurisyyt johtuvat matala-asteisesta tulehduksesta, joka johtuu taasen elämäntavoistamme, täsmälääkettähän ei tarvitakaan!
Kerrassaan mahtavaa! Elämäntapojemme korjaaminen todellakin onnistuu ilman lääkkeitä. Ensimmäisenä huolehditaan, että ruokavaliostamme löytyy kolme avainasemassa olevaa anti-inflammatorista eli tulehdusta ehkäisevää ainetta. Näiden kolmen asian varmistaminen onnistuu seuraavasti:
1) Selvitä kehosi tärkeimpien rasvahappojen omega-6 ja omega-3 suhde verikokeella, jolloin tiedät oikeasti, saatko ravinnostasi näitä kahta elintärkeää rasvahappoa oikeassa suhteessa. Jos et, tee korjaavat toimenpiteet ravintosi suhteen. Tutkimusten mukaan vain 5 %:lla väestöstä on tänä päivänä tämä suhde tieteen suosittelemalla tasolla eli 3:1 (omega-6 kolme kertaa enemmän kuin omega-3).
2) Immuunipuolustuksessa valkosoluillamme on tulehduksenaiheuttajien neutralisoimisessa ratkaiseva rooli. Huolehdi, että niillä on myös polttoainetta, energiaa, jotta ne voivat tulla nopeasti paikalle ja suoriutua tehtävästään. Valkosolujen polttoaine on 1-3 1-6 beetaklugaani.
3) Hajoaako solun sisällä olevat pienet rakkulat, lysosomit, kannattaa huolehtia, että ravinto sisältää polyfenoleja, suoja-aineita, joilla on useita tulehdusta ehkäiseviä toimintoja.
Nämä yllä olevat liittyvät siis ravintoomme, joilla voimme ehkäistä matala-asteista tulehdusta. Näiden lisäksi ruoanvalmistustavat, ylipaino, tupakointi, istuminen ja stressi ovat asioita, joilla voimme vaikuttaa hiljaiseen tulehdukseen. Sekä ravintoon että elämäntapoihimme liittyvistä asioista tulen kirjoittamaan seuraavissa blogikirjoituksissani.
Yllä oleva perustuu siis Paul Claytonin, Edinburghin yliopiston lääketieteellisen framakologian tohtorin, kirjaan, joka on itse asiassa tiivistelmä teoksesta Out of The Fire, joka on erittäin tieteellinen ja käytetään mm. lääkärien koulutuksessa. Ja se ajatusmalli, että meidät ihmiset tulisi ensisijaisesti hoitaa ruoalla ennemmin kuin lääkkeillä, alkaa pikku hiljaa avautua ja kuulostaa oikeasti järkevältä, myös kansantaloudellisesti.
Kiitos Paul – matkani jatkuu!
